Auringolta suojautuminen

On arvioitu, että jopa 95% kaikista melanoomista olisi ehkäistävissä järkevämmällä aurinkokäyttäytymisellä. Lähdetäänpäs purkamaan asiaa. Olen yrittänyt käyttää luotettavia lähteitä, joskin mukana on myös mm. matkailualan lähde. Kuten ruoan kanssa myös aurinkoon suhtautumiseen löytyy hyvin erilaisia lähestymistapoja. Joissakin lähteissä mm. esitetään aurinkovoiteiden olevan syynä lisääntyviin ihosyöpiin. En ole alan asiantuntija ja tunnustan käyttäneeni omia uskomuksiani tukevia lähteitä. Minusta olisi vastuutonta, että lyhyen ja pinnallisen perehtymisen jälkeen lähtisin kieltämään esim. voiteet, kun niitä kuitenkin yleisesti toistaiseksi suositellaan. En esimerkiksi ymmärrä erästä julkisuudessa ollutta miestä, joka on kieltäytynyt sytostaateista luettuaan aiheesta 7 viikkoa. Syöpä on niin monimutkainen ja pirullinen sairaus, että tässä asiassa en lähtisi hoidoista kieltäytymään vastoin lääkäreiden suositusta. Joka tapauksessa tämän postauksen tarkoitus on vain muistuttaa ihon suojaamisen tärkeydestä, jokainen tehkööt sen parhaaksi katsomallaan tavalla.


Auringossa oleskelu: UV-säteily

Tärkein syy melanoomaan sairastumiseen on ihon saamat liian suuret annokset UV-säteilyä etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta myös myöhemmin (1). Ultraviolettisäteily on näkyvän valon ja röntgensäteilyn välissä olevaa sähkömagneettista säteilyä. UV-säteily jaetaan kolmeen eri osaan, jotka ovat
- UV-A-,

- UV-B- ja
- UV-C -säteily. (4)

UV-A säteet menevät syvemmälle ihoon ja voivat aiheuttaa syöpää. Huomioithan, etteivät kaikki aurinkovoiteet tehoa tähän säteilyyn! Tarkista asia aina voidetta ostaessasi. UV-B vaikuttavat pintakerroksissa aiheuttaen palovammoja ja voi myös aiheuttaa ihosyöpää (5,8). Auringonsäteilyn UV-C suodattuu pois ilmakehän otsonikerroksessa, samoin osa UV-B:stä (4,5).

UV-altistukselle ovat erityisen herkkiä vaaleaihoiset, pisamaiset, sinisilmäiset, herkästi palavat ja huonosti ruskettuvat ihmiset. Runsasluomisuus (yli 100 pigmenttiluomea) lisää myös riskiä, ja osa melanoomista syntyykin luomeen. (1)

Auringolle altistuessaan solut alkavat muodostaa melaniinipigmenttia solujen tuman ympärille eli iho ruskettuu, etteivät tumassa olevat perintötekijät vahingoittuisi. Soluilla on pitkä muisti. Ultraviolettisäteily saa aikaa muutoksia perintötekijöissä, jotka jäävät periaatteessa pysyviksi. Kun näitä muutoksia tulee tarpeeksi vuosikymmenten mittaan, alkaa solun toiminta häiriintyä ja alkaa ihosyövän kehitys. (2, 4) Ihmisten ihotyypit eroavat toisistaan sen suhteen, kuinka hyvin ne sietävät altistusta.

Ilmatieteen laitos

Iho tulisi suojata UV-indeksin (UVI) ollessa 3 tai enemmän. Indeksin ennusteen voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen sivulta. UVI ylittää 3 rajan Etelä-Suomessa  toukokuusta elokuuhun, kauniina keskikesän päivänä peräti seitsemän tunnin ajan eli klo 10 - 17. Keskikesällä ja keskipäivällä UV-indeksi vaihtelee Etelä-Suomessa pilvettömänä päivänä 5 - 7 välillä. (4)

Aurinkoa ei kannata pelätä, koska sitä ei voi täysin vältellä ja lisäksi sillä on terveysvaikutuksia. Joidenkin lähteiden mukaan maltillinen aurinkoaltistus ehkäisee jopa melanoomaa (8). Miten iho kannattaa siis suojata? Siitä seuraavaksi lisää tietoa.

Auringon välttäminen ja varjoon hakeutuminen

Keskipäivällä kannattaa välttää auringossa oleskelua.Mitä lyhyempi varjo on, sitä voimakkaampaa on säteily. Nyrkkisääntönä varjosi ollessa sinua lyhyempi on aika suojautua. Ainoastaan paksut pilvet vaimentavat UV-säteilyä merkittävästi (4), koska säteily läpäisee myös ohuet pilvet. Säteilyä tulee myös ikkunan läpi (8). UV-säteily ei tunnu iholla, joten sen vuoksi suojautuminen on tärkeää silloinkin, kun välitöntä palamisen vaaraa ei ole. Varjossa UV-säteilyä on puolet vähemmän kuin auringossa. Jotta varjo antaisi täyden suojan, pitää suuren osan taivaastakin peittyä puiden tai rakennusten taakse. Säteilyn siroamisen takia UV-säteilystä korkeintaan puolet tulee suoraan auringosta, ja loput tasaisesti koko taivaalta. (6) Lisäksi tulee huomioida esim. lumen tai veden kautta tuleva heijastus. Otsonikerroksen vähentyminen lisää UV-säteilyä maan pinnalla jonkin verran (4).

Aurinkovoide ja ruskettuminen

UV-A ruskettaa jo olemassa olevaa pigmenttiä, kun taas UV-B saa aikaan ihon pintasolukon lisääntymistä, eli ihon paksunemista ja uuden pigmentin muodostumista iholla. Rusketus on ihon suojakeino, joka pyrkii vähentämään vahingollisten ultraviolettisäteiden pääsyä ihon syvempiin kerroksiin. (4) Rusketus ei suojaa ihoa palamiselta vaan vastaa enimmillään vain suojakertoimen arvoa 4. UV-säteet pystyvät tunkeutumaan ruskettuneenkin ihon läpi vaurioittamaan kudoksia. Iho ei karaistu palamisista, vaan tosiasiassa käy päinvastoin. (4) Rusketus häviää ihosolujen uusiutuessa ja irrotessa, mutta säteilystä iholle aiheutuneet vauriot ovat pysyviä ja kasaantuvat ihmisen koko elinaikana. Onko se todella sen arvoista?

Suoja-aineita on kahdenlaisia: kemiallisia ja fysikaalisia. Kemialliset suoja-aineet imevät UV-säteilyä ja fysikaaliset suoja-aineet toimivat kilpenä heijastaen säteitä ihosta pois. (6) Aurinkovoiteen kerroin on oltava vähintään 30. Suurin osa käyttää voiteen määrästä vain murto-osan siitä, millä suojakerroin on laskettu. Esimerkiksi 30 kertoimen rasvasta tulee ehkä neljän kertoimen suoja. Jos iho palaa 10 minuutissa, niin 30 suojakertoimen voiteella pitäisi voida olla auringossa 300 minuuttia, mutta se ei pidä koskaan paikkaansa. (2)  Suojan on katettava sekä UV-B että UV-A -säteily. Aurinkovoidetta on käytettävä runsaasti ja käsittely on uusittava tarpeeksi usein. Aurinkovoiteita käyttämällä ei kuitenkaan voi pidentää oleskelua auringossa (3), vaan niitä tulisi siis käyttää ihon säteilyrasituksen vähentämiseksi (6).
 
Pukeutuminen: paita, hattu ja aurinkolasit

Vaatteet suojaavat parhaiten. Väljät vaatteet suojaavat paremmin kuin tiukat ja tumma kangas paremmin kuin vaalea. Hyvä hattu suojaa kasvot, kaulan ja korvat. (6)

Suojaa silmät aurinkolaseilla. Lasten silmien suojaaminen on erityisen tärkeää, koska lapsen silmän mykiö päästää lävitseen enemmän UV-säteilyä kuin aikuisen ja säteily voi tunkeutua verkkokalvolle asti rappeuttaen sitä. (6) UVB-säteily lisää myös mykiön samentumisen eli kaihin sekä silmän suonikalvon melanooman vaaraa. (8) Pahimmillaan huono linssi ei suojaa kunnolla UV-säteilyltä, mutta kylläkin hämärtää näkökenttää, jolloin pupillit avautuvat tavallista suuremmiksi päästäen silmään enemmän valoa ja säteilyä. Näin aiheutuva vaurio saattaa olla jopa suurempi kuin ilman mitään aurinkolaseja! (7)

Summa summarum
 
Tässä tekstissä ei (toivottavasti) ollut mitään uutta. Näistä asioista on kirjoitettu lehdissä jo vuosia, samoin niissä on muistutettu melanooman vaaroista. Näitä asioita täytyy vain toitottaa yhä uudestaan ja uudestaan.

Olin viikon lomalla Kroatiassa, jonne lähdimme hyvien tulosten saamisen jälkeen. Maa on hyvin kaunis ja ystävällinen, mutta myös kuuman auringon omaava. Kroatian UVI on syyskuussakin vielä voimakasta. Minun rantalookki ei ehkä ollut kaikista seksikkäin, mutta enpäs palanut! Haavat/arvet täytyi muuten suojata teipillä, koska ne palavat herkästi! Tamineissa luulisi olleen kuuma, mutta ei siinä loppujen lopuksi ollut kuumempi kuin vähemmillä vaatteilla, ihan samalla tavalla hiki olisi portaita kivutessa tullut kuitenkin ;) Tärkeintä oli muistaa juoda tarpeeksi ja syödä jäätelöä :)

Nautitaan elämästä, mutta ei oman terveyden kustannuksella!

Heidi


Lähteet:
1: http://www.cancer.fi/tiedotteet/?x33745=88876780
2: http://yle.fi/uutiset/ihotautilaakari_rusketus_on_ihosyovan_ensioire/5273832 
3: http://ilmatieteenlaitos.fi/uv-sateily
4: http://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily
5: http://www.terve.fi/ihosyopa/infografiikka-suojautuminen-auringolta
6: http://www.stuk.fi/ihminen-ja-sateily/sateilyn_terveysvaikutukset/uvsateily/fi_FI/suojaus/_print/
7: http://www.thaimaaopas.fi/345/uv-sateily-on-uhka-iholle-ja-silmille/
8: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00682



Kuva: http://www.avainapteekit.fi/var/avainapteekit/storage/images/media/kuvat/kuvat_ihonhoito_kosmetiikka/aurinko-ihottuma/55114-1-fin-FI/aurinko-ihottuma_large.jpg
Kuva: https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQMXhacA6-RXxq6vS2eXqH760Ih2lkFkTyU3HhE2aQqanbCfzRh9ipT3_6X
Kuva: http://www.stuk.fi/selkosivut/selko-uv/fi_FI/uv-sateilyn-maara/_files/84705728612795165/default/uv.jpg